Vuosi sitten tähän aikaan oli vähän eri fiilikset. Lueskelin vanhoja kirjoituksia ja melko elävästihän tuo muistui mieleen. Järjetön väsymys ja epätoivo sekä niitä seuranneet fiilistelyt, rauha, rentous ja ilo. Kisaprojektit ovat ikimuistettavia retkiä. Nyt kun kisaprojekteja on jo viisi kappaletta takana ja tänä keväänä olen suuntaamassa kisoihin toista kertaa valmentajan roolissa, niin yhä voin sanoa hyvin vahvasti rakastavani tätä lajia. Tätä hullua, tunteita herättävää, rankkaa ja raadollistakin lajia. Enää minua eivät häiritse yhtään ne kommentit tai kirjoitukset, jotka kertovat, ettei tämä kauneuskilpailu ole urheilua. Minua eivät myöskään häiritse kommentit syömishäiriöistä tai epänormaalista elämäntavasta. On turha alkaa vääntämään rautalangasta asioita ihmisille, jotka eivät niitä halua ymmärtää. Ei ole minulta pois, jos joku ei pidä meitä urheilijoina. Eikä ole varmaan siltä joltakulta pois, jos me taas pidämme. Kuvasaldoa tasan vuoden takaa Sana fitness kyll
Fitnesstä, liikuntaa ja ravitsemusta ruuhkavuosien keskellä