PetraBettina

Festariviikonloppu takana. Huippua oli. Ja pari päivää ilman töitä ja treenejä toivat hyvin pirteän ja rentoutuneen olon. On kuin olisi huilannut enemmänkin. Tulihan sitä toki jonkun verran valvottua, mutta kyllä olo on silti varsin levännyt. Näinkin voi käydä. Aamulenkillä kyllä kävin jossain Himoksen hiihtopolulla. Seurailin vain HIIHTOSUUNTA-kylttejä ja ajattelin, että eikös latuja nyt kesällä käytetä lenkkipolkuina. Juu ei käytetä. Aikani siellä mudassa juostuani alkoi kasvillisuus käydä sen verran tiheäksi, että oli pakko kääntyä takaisin. Viidakkoveistä olisi tarvittu, sillä sitä polkua ei kovin moni minua ennen ollut tarponut. Ruokailujen puolesta homma sujui hyvin, sillä mökistä löytyi kaikki tarvittava mikroaaltouunia myöden eli eväät oli tehty valmiiksi jo kotona. Ja festarialueelle lähdettiin vasta iltasella, jolloin siellä ei tarvinnut tuntitolkulla nälissään bailata. Kaiken huipuksi minä jopa tarkenin olla ulkona yömyöhään. Se tosin saattoi johtua siitä, että tungin kaik

Stressaamista pitää vältää, sillä stressihormonit eivät painonpudotusta edistä. Negatiivisia ajatuksia pitää välttää, sillä juuri negatiivisuus saa stressaamaan. Mielialan tulee pysyä positiivisena ja itseensä pitää luottaa. Jos vain tekee parhaansa ja kovasti hommia, seisoo lopussa kiitos ja aamen ja elämä on ihanaa. Kovaa työtä ei ikinä jätetä palkitsematta. Niinpä. Ihan vaan tiedoksenne, että positiivisuus on perseestä. Siinä vaiheessa, kun olet jo kohtalaisen monta päivää kieltänyt kaikki negatiiviset ajatukset ja ajatellut vaan, että "Huomenna! Huomenna tämä varmasti palkitaan ja edistyn" mutta huomannutkin "huomenna", että kaikki on ennallaan, sitä alkaa pikkusen vituttamaan. Pilkuntarkkaa työtä, kieltämistä, keskittymistä ja palkinnoksi: ei mitään. Mutta negatiivisuus on haitallista ja stressata ei saa. Jeah. Okei, en ole vaipunut synkkyyteen ihan täysin. Jaksan kyllä huomennakin herätä aamulenkille ihan yhtä kepeällä jalalla kuin tähänkin asti. Lähden tr